Saamelaiset

Saamelaisiksi kutsutaan alkuperäiskansaa, joka elää Fennoskandian pohjoisosassa ja on etnisesti kuuluva suomalais-ugrilaiseen kansaan. Saamelaisten perinteistä asuinaluetta ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin pohjoisimmat alueet ja jonkun verran saamelaisia asuu myös Venäjällä. Saamelaiset voidaan jakaa useampaan eri alaryhmään kielen ja kulttuurin perusteella joista pohjoissaamelaiset ovat suurin ryhmä yli 40 000 populaatiollaan. Muita alaryhmiä suurimmasta pienimpään ovat: luulajansaamelaiset, piitimensaamelaiset, eteläsaamelaiset, uumajansaamelaiset, kolttasaamelaiset, kiltinänsaamelaiset, inarinsaamelaiset, turjansaamelaiset ja akkalansaamelaiset.

Saamelaiset

Saamelaisten tarkkaa määrää on hankala selvittää sillä saamelaisuuden määritelmä perustuu ennenkaikkea kulttuurisiin tunnusmerkkeihin kuten saamenkieleen. Jos henkilö puhuu itse saamea tai yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on saamekielinen voi henkilö kutsua itseään saamelaiseksi. Myös se samaistuuko saamelaiseen kulttuuriin tai harjoittaako perinteisiä saamelaisia elinkeinoja voi toimia määrittämisen perustana. Suomessa saamelaiskuntia ovat Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä, vaikkakin suuri osa saamelaisväestöstä asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, ja jopa 75% alle kymmenenvuotiaista saamelaisista asuu jossain muualla kuin perinteisellä saamelaisalueella

Saamelaisten asema Suomessa

 

Koko Euroopan unionin alueella Saamelaiset ovat ainoa jäljellä oleva alkuperäiskansa, ja heidän asemansa on vahvistettu Suomen perustuslaissa vuodesta 1995 lähtien. Alkuperäiskansa määritellään siten että kyseinen väestö on asunut kyseisellä maantieteellisellä alueella maan valloituksen, asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan. Vuodesta 1996 lähtien Suomessa saamelaisilla on ollut omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti eli Saamelaiskäräjät, jota edelsi vuonna 1973 perustettu Saamelaisvaltuuskunta. Saamelaisvaltuuskunta oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten poliittinen elin ja sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Reidar Suomenrinne joka oli ammatiltaan opettaja. Reidar Suomenrinne katosi traagisesti  Bodøn pienlentokoneonnettomuudessa matkalla Trondheimissa pidettyyn kokoukseen vuonna 1974 neljän muun Saamelaisvaltuuskunnan jäsenen kanssa, ja etsinnöistä huolimatta konetta ei ole koskaan löytynyt.

Tänä päivänä toimivat Saamelaiskäräjät ovat Suomessa asuvien saamelaisten korkein poliittinen elin. Käräjien tarkoituksena on hoitaa saamelaisten asioita kuten kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita, hoitaa saamelaisten asemaa alkuperäiskansana, tehdä aloitteita viranomaisille ja ilmaista saamelaisten virallinen näkemys asioista. Saamelaiskäräjät myös päättävät noin miljoonan euron kulttuuri-, oppimmateriaali- sekä sosiaali- ja terveysmäärärahoista. Joka neljäs vuosi pidetään vaalit jolla valitaan jäsenet Saamelaiskäräjille. Jäseniä on yhteensä 21 plus kaksi varajäsentä. Äänioikeuden vaaleihin on saanut hakemuksen perusteella, jolla varmistetaan hakijan saamelaisuus, ja tullakseen lisätyksi vaaliluetteloon, hakijan on täytettävä joitain saamelaisuuden kriteerejä. Kriteereissä määritellään, että henkilö itse, tai yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään, hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, tai että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Hakijan täytyy myös olla täysi-ikäinen, suomalainen tai hänellä täytyy olla kotikunta Suomessa vaaliluetteloon ottamisen aikaan. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon piti edellisen kerran hakea vuoden 2014 loppuun mennessä ja hakijoita oli 800 joista 483 uutta äänestäjää hyväksyttiin. Äänioikeuden hylkääminen puhutti paljon, ja hylkäämispäätöksistä oli tullut yli 200 oikaisupyyntöä, joita sekä vaalilautakunta että Saamelaiskäräjien hallitus käsittelivät.  Saamelaisuuden määritteleminen onkin osoittautunut vaikeasti ratkaistavaksi kysymykseksi, ja oikeusministeriö on alustavasti esittänyt äänioikeuden muuttamista kieliperusteiseksi. Ero aiempaan käytäntöön olisi se, että merkintä vaaliluettelossa olisi nimenomaan osoitus vain äänioikeudesta eikä osoitus siitä kuka on saamelainen. Saamelaiskäräjien toimipaikkana on Inariin vuonna 2012 valmistunut Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka toimii myös kongressi- ja tapahtumapaikkana. Rakennukseen on kaikille avoin pääsy sillä sen sisällä toimii myös saamelaiskirjasto, saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin aluehallintovirasto ja useita yhdistyksiä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu vaikutteita saamelaisperinteestä ja sen nimi Sajos on inarinsaamea ja tarkoittaa tukikohtaa tai asentopaikkaa.