Luonnonsuojelu

Luonnonsuojeluksi kutsutaan toimintaa jonka tarkoituksena on luonnon, eli eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen säilyttäminen. Suojelutyö voi kohdistua joko yksityiskohtaisesti yksittäisen eliölajin elinympäristön suojeluun, johonkin tiettyyn alueeseen tai sitten koko maailman kattaviin järjestelmiin kuten meriin, ilmakehään ja ilmastoon. Luonnonsuojelu ei ole täysin sama asia kuin ympäristön suojelu, joka puolestaan keskittyy ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen.

Ihmisen toiminta aiheuttaa monenlaisia uhkia luonnolle ja luonnonsuojelutyöllä näitä uhkia pyritään vähentämään ja minimoimaan. Ympäristön saastuminen, jollain tavalla muuttuminen, tuhoutuminen, roskaantuminen, rehevöityminen ja kuormittuminen ovat kaikki uhkia joita ihmisen toiminta aiheuttaa luonnolle. Eläinten elin- ja lisääntymisympäristöt ovat ihmisten toimien johdosta kaventuneet, pilaantuneet ja joissain tapauksissa tuhoutuneet mikä on johtanut eläinlajien uhanalaisuuteen ja sukupuuttoon kuolemiseen.

Luonnonsuojelu Suomessa

Suomessa lähes kaikki luonnonsuojelualueet ovat Metsähallituksen alueilla ja niiden hoidosta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Luontopalvelut, joka on jaettu neljään eri maantieteelliseen alueeseen, keskittyy suojelemaan luontotyyppejä, eri eläinlajeja ja arvokkaita kulttuuriperintökohteita. Suojelualueisiin kuuluvat kaikki kansallispuistot, luonnonpuistot, valtion retkeilyalueet ja Lapin laajat erämaa-alueet. Lisäksi heidän vastuualueisiinsa kuuluu useiden eri uhanalaisten eläinlajien kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelu. He myös työskentelevät ennalistamisen parissa, mikä tarkoittaa metsien ja soiden palauttamista takaisin luonnontilaan.

Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu on määritelty niin Suomen Luonnonsuojelulaissa kuin EU:n luontodirektiivissäkin, joka määrittelee 69 suomalaista arvokasta luontotyyppiä joista 14 on ensisijaisesti suojeltavia. Euroopan Unionin luonnon monimuotoisuuden tukemiseen keskittyvä  Natura 2000-alueita voi löytää ympäri maan ja ne jakautuvat neljään eri kategoriaan suojeltavan laji- tai luontotyypin mukaan. Joitakin suojeltavia luontotyyppejä ovat esimerkiksi jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt, luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja suuret yksittäiset puut tai puuryhmät.

Suomessa melkein kaikki luonnonvaraiset eläimet on luonnonsuojelulailla rauhoitettuja tarkoittaen sitä, että ilman erillistä lupaa niitä ei saa pyydystää, häiritä tahallaan tai niiden pesimistä vahingoittaa. Pyynti- ja poikkeuslupia voi hakea riistaeläinten pyytämiseen, joiden myöntämisestä vastaa Suomen riistakeskus. Eläinlajeja joiden pyytämiseen lupia voi hakea ovat muun muassa erilaiset vesilinnut kuten alli, jouhisorsa, kanadanhanhi, merihanhi ja sinisorsa. Petoeläimistä pyydetään ilveksiä, karhuja, kettuja, susia, kärppiä ja näätiä, kun taas pyydettäviä sorkkaeläimiä ovat hirvet, metsäpeurat ja villisiat.

Luonnonsuojeluliitto

Yksityiset luonnonsuojelusta kiinnostuneet henkilöt voivat osallistua Luonnonsuojeluliiton toimintaan omassa paikallisyhdistyksessään. Luonnonsuojeluliitto toimii 15 eri alueellisen luonnonsuojelupiirin alueella ja niihin kuuluu yli 160 paikallista yhdistystä jotka tekevät ruohonjuuritason työtä puhtaamman ympäristön hyväksi. Luonnonsuojeluliitto toimii aktiivisesti yhteistyössä poliittisten päättäjien kanssa, ja he pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon niin paikallisella kuin valtakunnalliselllakin tasolla. Järjestön periaatteiden mukaisesti he ovat poliittisesti puolueettomia, ja kansainvälisesti aktiivisia muun muassa lähettämällä asiantuntijoita vastaamaan ympäristökysymyksiin eduskunnassa, europarlamentaarissa ja ministeriöissä.

Luonnonsuojeluliiton alajärjestö Luonto-Liitto on lapsille ja nuorille tarkoitettu nuorisojärjestö joka keskittyy omaehtoiseen ympäristötoimintaan ja jolla on noin 7000 jäsentä ympäri Suomen. Luonto-Liitto järjestää muun muassa kouluvierailuja joissa ollaan opittu esimerkiksi kiertotaloudesta ja tehty sen puitteissa ryhmätöitä. Luonto-Liitto järjestää myös monenlaista toimintaa kuten leirejä, luontoretkiä, tapahtumia, valokuvauskilpailuja ja esimerkiksi roskankeräys kävelyjä. Luonto-Liiton toiminnan ajatuksena ja punaisena lankana on ympäristökasvatustoiminta jonka tarkoituksena on antaa lapsille myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnossa ja sitä kautta luoda kestävä hyvä luontosuhde joka johtaa aikuisiälläkin luonnosta välittämiseen. Luonto-Liitto listaa myös tavoitteekseen metsälajiston ja suomalaisella luonnolle tyypillisen maiseman säilyttämisen tuleville sukupoville, luonnontilaisen kaltaisten metsien arvon tunnistamisen ja suojelun tason vakiinnuttaminen metsäisille luontotyypeille ja niiden kätköissä eläville lajeille.