Kala on superruokaa

Kala ja leipä ovat olleet pohjoismaisen ruokavalion perusta jo satoja vuosia, ja vaikka vanha kansa sen jo tiesikin, niin nykyään uusien tutkimuksien valossa tiedämme, että kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa sen lukuisten terveysvaikutusten vuoksi. Kalan säännöllinen syönti vähentää muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja diabeteksestä kärsiviä se auttaa sokerinsietokykyä parantamalla. Kalan syönti vähentää myös miesten riskiä sairastua eturauhassyöpään, ja raskaana olevilla naisilla ehkäistä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Yhtä ja samaa kalalajia ei kannata laittaa ruoaksi joka kerta, vaan niitä kannattaa vaihdella maksimaalisten terveysvaikutusten takaamiseksi.

Kalasta saatavat rasvat ja vitamiinit

Kalasta saatavat rasvat ja vitamiinit

Parasta kalassa on sen sisältämät pehmeät monityydyttämättömät rasvahapot eli n-3-rasvahapot jotka paremmin tunnetaan nimellä Omega-3-rasvahapot. Omega-3-rasvahapot ovat erittäin tärkeitä  aivojen keskushermostolle, näkökyvylle, ja psyykkeelle, ja ne myös auttavat verisuoniston ja rauhasten toimintaa sekä auttavat alentamaan kolesterolia. Omega-3-rasvahapot auttavat myös sydämen tomintaa, lieventävät tulehduksia ja alentavat rintasyöpäriskiä. Kalassa on myös runsaasti D-vitamiiniä, joka on erityisen tärkeää ihmisen luustolle. Suomalaisessa ruokavaliossa noin puolet tarvittavasta D-vitamiinista tulee kalasta, ja toinen ainoa eläinkunnasta peräisin oleva elintarvike mistä D-vitamiinia löytyy on kananmunat. Joihinkin ruoka-aineisiin kuten margariineihin ja maitovalmisteisiin sitä lisätään, mutta silti useat suomalaiset, etenkin nuoret aikuiset, eivät saa tarpeeksi D-vitamiinia ruokavaliostaan mikä voi johtaa terveysongelmiin. D-vitamiini edesauttaa kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä luustoon, ja jos elimistössä ei ole tarpeeksi D-vitamiiniä, luuston kunto voi heikentyä. Lapsilla tämä näyttäytyy useimmiten riisitautina jolloin kasvava luusto pehmenee ja etenkin alaraajasto käyrenee. Aikuisilla osteomalasia ja osteoporoosi eli luukato ovat D-vitamiinin puutteesta johtuvia luuston sairauksia. Kalasta saatava proteiini on samalla tasolla lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kanssa. Proteiini taas on tärkeä ravintoaine jota tarvitaan lihasten kasvamiseen ja ylläpitoon ja hormonien ja vasta-aineiden valmistukseen. Useimmat ihmiset tarvitsevat noin 0.8-1g proteiinia yhtä painokiloa kohden päivässä, eli 70 kg painava ihminen tarvitsee noin 70 grammaa proteiinia päivässä.  Päivittäinen proteiiniannos tulee useimmille ihmisille täyteen helposti määriä sen kummemmin laskematta jos he noudattavat terveen ruokailun sääntöjä ja lautasmallia.

Kalan syönnin terveysriskit

Vaikka kalan syönti on yleisesti ottaen terveydelle hyvin hyödyllistä, on olemassa tilanteita joissa kalan kanssa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi raskaana olevien naisten kannattaa tarkastaa kalalajit joita voi raskauden aikana syödä, sillä jotkut kalat sisältävät muita enemmän haitallisia ympäristömyrkkyjä. Esimerkiksi Itämeren ja sisävesien petokalat kuten luonnonlohi, taimen, hauki ja kuha sisältävät PCB-yhdisteitä, dioksiinejä ja elohopeaa jotka voivat vaikuttaa haitallisesti syntymättömän lapsen hermojärjestelmän kehitykseen ja sen vuoksi niiden syömistä raskausaikana tulee välttää. Kaikkea kasvatettua kalaa on turvallista syödä kaksi kertaa viikossa, kuten myös katkarapua, purkitettua tonnikalaa ja kasvatettua lohta.  Terveillä aikuisilla joilla ei ole terveysongelmia, eri kalalajeja voi syödä huoletta kunhan syö eri lajeja monipuolisesti vaihdellen ja muutaman terveyssuosituksen mielessä pitäen. Esimerkiksi lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä Itämeren kaloja tai sisävesistä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuukaudessa. Osan kalaan kerääntyneistä dioksiideistä voi myös poistaa nylkemällä kalasta nahan ennen ruoanvalmistusta, mikä on myös hyödyllistä muistaa.

Kalan syönnin terveysriskit

Kaloissa esiintyy myös loisia, joista ihmiseen tarttuu vain leveä heisimato eli lapamato. Sen toukkia tavataan hauissa, mateissa, ahvenissa ja kiiskeissä. Leveän heisimadon tarttuminen ihmiseen voidaan estää pakastamalla kala -20 asteessa vähintään vuorokauden ajan, tai kypsentämällä kala täysin kypsäksi joko uunissa, pannulla tai keittämällä.