Järvien ruokakalat

 

Suomen luonto ja järvet tarjoavat mainiot olosuhteet järvikalastukselle. Olitpa sitten lapsi mato-ongella laiturin nokassa tai kokenut uistelija omassa veneessä, tuhannet järvemme tarjoavat haastetta ja ajanviettettä ikää ja kokemusastetta katsomatta.

Järvien ruokakalat

Ahven

Järviemme tyypillisimmät kalat ovat tietysti ahven, hauki ja kuha, jotka kaikki ovat suosittuja ja hyvänmakuisia saaliskaloja. Ahven on varmasti kaikille tunnetuin järvikala, joita mato-ongellakin on helppo kalastaa. Ahven liikkuu päivisin parvissa ja syö ravinnokseen muita pienempiä kaloja ja planktonia, mutta yöksi se vetäytyy yksin järven pohjalle kasvuston suojaan lepäämään. Sen tunnusmerkkejä ovat piikikäs selkäevä, punaiset tai oranssit vatsaevät sekä pyrstö ja vihertävä tumma pystyraidoitus. Ahven on kooltaan noin 15-30 senttimetriä pitkä ja noin 50-350 gramman painoinen ja sen elinikä noin kuusi vuotta. Ahven on terveellinen ravintokala, ja se sisältää proteiinia, pehmeitä rasvoja ja omega-3 rasvahappoja ja sen vaalea kiinteä liha maistuu herkulliselta. Ahventa käytetään yleisesti keitoissa, liemissä ja kalakukon sisällä.

Hauki

Hauki, joka on petokala, on toiseksi tunnetuin ja suosituin suomalainen järven asukas. Sillä on suuri pää, kita ja terävät hampaat, se on väriltään tummanvihreä jossa on vaaleampia laikkuja ja sen vartalo on pitkulamainen ja solakka. Yleisimmät saaliiksi saatavat hauet ovat parikiloisia, mutta vanhimmat yksilöt voivat kasvaa 20-kiloiseksi, ja joskus jopa 25-kiloiseksi vaikka se onkin hyvin harvinaista. Hauki syö ravinnokseen muita kaloja, ja jopa lajitovereitaan jos muuta ei ole tarjolla. Se suosii runsaslukuisia lajeja, hitaita uimareita ja heikosti parveutuvia kaloja. Joskus hauki voi myös pyydystää pieniä nisäkkäitä kuten uivia myyriä, vesilintujen poikaisia ja hyönteisiä. Hauella ei ole luontaisia vihollisia ihmisen lisäksi, ja sitä pyydetäänkin niin ammattikalastajien toimesta kuin vapaa-ajan harrastuksenakin. Vaikka hauki on Suomessa yleisesti tunnettu ja käytetty ruokakala, maultaan hauki ei ole kaikista suosituin ja sitä pidetään hieman mauttomana, mutta oikein valmistettuna se on oikeaa herkkua. Koska hauki on pitkäikäinen kala joka voi suotuisissa olosuhteissa ja kalastajilta välttyen elää jopa 30-vuotiaaksi asti, yli kilon painavien haukien syöminen ei yleisesti ole suotavaa, sillä pitkän elämänsä aikana se ehtii kerätä elimistöönsä haitallisia raskasmetalleja. Siksi myös lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei suositella syövän haukea enempää kuin 1-2 kertaa kuussa.

Hauki

Kuha

Kuha on ahvenen sukulaiskala. Se muistuttaa ulkomuodoltaan pitkulaista ahventa ja se on väritykseltään harmahtava, sinertävä ja joskus kultaan ja hopeaan vivahtava. Hauen tapaan kuha on petokala ja sillä on suuri terävähampainen suu ja sen selässä on kaksi selkäevää joista etummainen on piikikäs niinkuin ahvenella ja sen kylkiä koristavat pystyjuovat. Kuha kasvaa yleensä noin 1-2 kilon suuruiseksi, mutta joskus voidaan tavata jopa viisi- ja yli kymmenkiloisia kuhia. Kuten ahven, myös kuha syö ravinnokseen planktonia ja muita kaloja. Kuha on väsymätön saalistaja, joka ajaa saalistansa takaa ja ottaa hampailaan kiinni pakenevan kalan pyrstöstä. Parhaiten kuhat viihtyvät lämpimissä, sameavetisissä hieman rehevöityneissä järvissä ja sen Pohjoisin esiintymisalue onkin Lapissa sijaitseva Kemijärvi. Ruokakalana kuha on erittäin arvostettu ja sen sanotaan kuuluvan ruokakalojen lermaan lohen ohella. Kuhan liha on erittäin hyvänmakuista, vaaleaa ja sen ruodot ovat suuria ja helppo poistaa. Kuhaa voi valmistaa yksinkertaisesti pannulla paistamalla sen voissa jolloin sen ominainen mieto maku säilyy, tai kokeilla valmistaa sitä hauduttamalla, pariloimalla, sitruunan tai juuston kanssa tai tehdä siitä jopa lasagnea.