Inarijärvi

Inarijärvi jota myös Erämereksi kutsutaan on Lapin läänin suurin ja koko Suomen kolmanneksi suurin järvi, joka sijaitsee Pohjois-Lapissa Inarin kunnan alueella. Suomen suurvesistä kaikista puhtain ja kirkkain Inarijärvi on kooltaan varsin suuri ja sen pinta-ala on 1048 neliökilometriä. Sen pinta on noin 120 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen pintaa säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Inarijärven laskujoki on nimeltään Paatsjoki joka laskee Barentsinmeren Varanginvuonoon. Inarijärvi muodostui viimeisen jääkauden jälkeen noin 9000 vuotta sitten kallioperän hautavajoamaan muinaiseksi Jäämeren lahdeksi. Rantaviivaa järvellä on yli 3000 kilometriä, josta suurin osa on asuttamatonta erämaata.

Inarijärvi

Suomen järvistä Inarijärvi on toiseksi syvin heti Päijänteen jälkeen. Vaikka suurin osa järvestä onkin aika matalaa, on sen syvin kohta jopa 92 metriä syvä. Inarijärvessä on yhteensä 3 318 saarta joista tunnetuin on saamelaisten historiallinen pyhä uhripaikka Ukonsaari. Ukko eli Äijih, oli saamelaisten tärkein miespuolinen jumalolento ja häntä palvottiin viemällä saarella olevaan luolaan    karhujen, peurojen ja lintujen luita. Ukonsaarella on korkeutta noin 30 metriä, leveyttä 50 metriä ja pituutta noin 100 metriä. Muita suurimpia saaria Inarinjärvessä ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari, Roiro ja Hautuumaasaari. Korkia-Maura saaressa taas sijaitsee ikijäässä oleva luola. Järvessä on myös useita saarettomia selkiä joita ovat muun muassa Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Jääpeitteen alla järvi on noin seitsemän kuukautta vuodesta lokakuun lopusta aina kesäkuun alkuun. Kesällä suojaisissa lahdissa veden lämpötila voi nousta jopa 20 asteeseen, mutta yleislämpötila on viidentoista asteen tienoilla.

 

Kalastus ja kalalajit

Suurin osa Inarinjärven kaloista on istutettu 1970-luvulla korvaamaan katoavaa kalakantaa, ja nykyään järvessä asuukin lukuisia kalalajeja aina järvilohta myöten. Alkuperäisiä kalalajeja olivat taimen, nieriä, siika, harjus, hauki, ahven, made mutu, kymmenpiikki ja kolmipiikki. Istutettuja lajeja järvilohen lisäksi ovat harmaanieriä ja muikku. Erityisesti heittokalastajalle ja vetouistelijalle Inarijärvi on erinomainen kalastuskohde. Harjusta voi kalastaa järven lukuisista kivikkoisista matalikoista ja alle kaksi metriä syvistä saarten rantavesistä, kun taas taimenta ja rautua kannattaa kalastaa syvenevien penkkojen reunoilta jopa 10-20 metrin syvyydestä. Siikaa voi kalastaa perholla ja talviaikaan pilkkimällä, kuten myös harjusta ja ahventa. Kasariselältä ja Kapaselältä voi uistella taimenta.Myös ammattikalastusta harjoitetaan Inarijärvellä avovesiaikaan, ja kalastajia on vuosittain kymmenestä viiteentoista. Pyyntivälineinä he käyttävät isorysää ja koneellista verkkopyyntiä ja saaliina on erityisesti siikaa, mutta myös taimenta, muikkua, rautua ja harmaanieriää. Ammattikalstukseen Inarijärvellä on erinomaiset puitteet, ja kalalle löytyy kysyntää.

 

Inarijärvi Kulttuuriteoksissa 

Inarijärvi on inspiroinut niin valokuvaajia, kirjailijoita kuin musikoitakin. Yksi viimeaikaisimmista teoksista on vuonna 2009 ilmestynyt inarilaisten Seppo Saraspään ja Pertti Turusen valokuvakirja ’Inarijärvi’ joka esittelee satasivuisena albumina Erämereksi kutsuttua Inarinjärveä kaikkina neljänä vuodenaikana. Saraspää on kirjoittanut teoksen kuvaelmat ja yleistiedot Inarinjärven erämaaluonnosta, kun taas valokuvaaja Pertti Turunen on ottanut kauniit luontokuvat.

Inarijärvi Kulttuuriteoksissa

Laulun Inarinjärvestä on taas säveltänyt Eevert Suonio ja suomeksi sanoittanut Eino Leino, ja sen on tunnetuksi tehnyt Tapio Rautavaara. Myös Kauko Käyhkö on laulun äänittänyt 50-luvulla sekä myöhemmin Eero Magga on esittänyt ’Inarinjärvi’ laulua saamen kielellä. Rovaniemeläinen iskelmäyhtye Souvarit on esittänyt 2000-luvulla laulua, mutta uusin sanoin.Ylen dokumentti ’Niinkuin Eemeli sen ennusti’ kertoi taas Inarinjärven erakkokalastaja Eemeli Nikulasta joka yhteensä 25 vuotta aina 90-luvun alkupuolelle asti eli yksin erakkona Inarinjärven saaressa. Hän eli sopusoinnussa luonnon kanssa sen ehdoilla ja siitä elantonsa saaden. Hän oli kokenut kalastaja ja hänelle piti yksinäisessä saaressa seuraa muun muassa vesilinnut joita hän ruokki, ja jotka osasivat tulla kutsusta paikalle.